Avoin kirje nuorille 24.4.2013 (uskovaiset nuoret FB-sivu)

Miksi monet nuoret käyvät melko harvoin jumalanpalveluksissa ja kokouksissa? Miksei uskovatkaan nuoret käy säännöllisesti sanankuulossa?

Kun minä olin nuori, olisin kaivannut jonkun opastavan ja kehottavan käymään kirkossa. Sitä ei tapahtunut. Olisin varmasti säästynyt monelta, jos sanaa olisi säännöllisesti kuullut ja ehtoollisella käynyt. Nyt vasta pappina olen tajunnut miten tärkeästä asiasta on kyse.
Rohkaisen teitä, Hyvät Nuoret, säännölliseen jumalanpalveluskäyntiin. Vaikkei kukaan muu nuori kävisi, se ratkaisu kannattaa tehdä. Voi olla, ettei kirkot/rukoushuoneet koskaan pullistele, vaikka herätystä tulisi - ihmiset ovat niin kaukana jumalanpalveluksen merkityksestä ja sen tarpeellisuudesta. Sitä ei siis kannata jäädä odottamaan, että rupeaa käymään kun muutkin niin tekevät. Sitä hetkeä ei näet välttämättä tule.

Miksi kirkossakäynti on niin tärkeää:

1) Pyhitä lepopäiväsi. Se on Jumalan käsky. Sunnuntai ei ole vain lepopäivä, vaan Jeesuksen ylösnousemuspäivä, jota yhdessä juhlitaan. Pyhittäminen tapahtuu parhaiten ja täydellisimmin jumalanpalveluksessa.

2) Yhteys. "Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan" (Hepr 10:25). - Sana kehottaa meitä käymään kirkossa. Se ei saa olla kiinni omasta halusta tai fiiliksistä, vaan kun sanassa näin sanotaan, se meidän pitää uskoa. Uskommeko enemmän itseämme kuin Jumalaa? Onko oma halu tärkeämpi kuin selvä raamatunsana?

3) Sana. Usko syntyy kuulemisesta. Kirkon saarnaa ei voi korvata lukemalla kotona. Molempia tarvitaan: saarnattua sanaa ja luettua sanaa. Jeesus tulee lihaksi sanassa. Joka pyhä hän tulee sanassaan eläväksi. ”Jeesus sanoo”, aloitamme evankeliumin kuulemisen. Jeesus puhuu meille joka pyhä. Sanasta saamme myös kuulla miten kristityt ennen meitä taistelivat ja uskoivat, ja kuinka Jumala ei jättänyt heitäkään yksin. Herran lupaukset kantavat ajasta aikaan!

4) Ehtoollinen. ”Niin USEIN kuin te siitä juotte”, sanoo Jeesus.... Tarvitsemme matkaevästä uskoomme. Ehtoollisen merkitys on suurempi kuin tiedämmekään. Jeesus pysyy meissä ja me hänessä ehtoollisen kautta. Se on myös kiitosateria ja yhteyden ateria kristittyjen välillä. Jeesus sanoo: ”Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää."

5) Elämän arvojärjestys. Jeesus sanoo: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa”... Seurakunnan ja jumalanpalvelusten/kokousten tulee olla meille ykkösjuttu. Sen jälkeen seuraa kaikki muu. Jos ilman Herraa elämme ja toimimme, sillä ei ole pysyvää siunausta.
Rukoilen ja toivon, että te voisitte voittaa kirkossakäynnin esteet: yövalvomisen, raskaan viikon tuoman väsymyksen, kaveripaineen, kirkonmenojen hetkittäisen tylsyyden, sen ettette ole kenties pienestä oppineet palveluksissa käymään jne... Tärkeintä on, että itse rukoilet ja mietit asiaa Herran edessä. Herra antaa aikaa. Toisaalta: Saatana haluaa, että me jätämme kaikki hyvä asiat huomiseen. Herran seuraaminen ei tule helpolla. Ei myöskään säännöllinen kirkossakäyminen.

Ottakaa nämä sanat veljellisinä ohjeina. Muutoksen pitää lähteä sinusta Jumalan armon avulla. Kukaan pappi ei halua, että kävisit kirkossa kun me niiden vaadimme. Ajattelen vain niin kuin alussa sanoin: itse olisin ollut kiitollinen jos joku olisi puhunut minulle kirkon tärkeydestä nuorempana. Haluan nyt toimia näin: kertoa asiasta teille.

Jeesus odottaa teitä kirkossa. Me papit odotamme teitä kirkossa. Seurakunta odottaa teitä kirkossa.

Kiitos kun tulette Sanan ja ehtoollisen sakramentin ääreen, kristittyjen yhteyteen!